lauantai 1. helmikuuta 2014

Synttäreitä ja salia

Tänään juhlittiin miehen syntymäpäivää <3 ja olin sopinut itseni kanssa siitä, että saan syödä mitä anoppilassa on tarjolla - herkkujakin. Ja niin tein. Söin hyvää ruokaa ja herkkuja. Saa nähdä mitä siitä sitten seuraa ja kuinka pitkäksi ajaksi. Menikö hyvät laihistelut nyt hukkaan, kun maanantaina taas kurkataan vaa´an lukemia..

No, mut kunhan on miinusta edes sen 600g, jonka uusi vaaka näyttää vähemmän :D

Ennen syömäänmenoa kävin pyörähtämässä salilla tekemässä selkä/hauis/vatsa-treenin. Treeni kulki ihan hyvin, vaikka kiire vähän painoi. Tiesin, että minua odotetaan, joten aerobiset jäi lähes tekemättä ja liikkeetkin tein "kevyillä" painoilla, jotta sain ripeän tahdin pidettyä, mutta silti toistot suoritettua kunnolla. Crosstrainerilla lämmittely ja loppuaerobinen yhteensä vain 15min.

Edistystä huomasin tapahtuneen mm. alaselän liikkeessä. Teen alaselän harjoituksen laitteessa, jossa istutaan ja työnnetään sitten selkää taaksepäin. Aloitin sillä tekemisen parisen kuukautta sitten ja ihan 10-20 kg vastus sai selän kramppiin alle 20 toiston jälkeen. Alaselkä on ihan selvästi heikko kohta minulla ja usein kipeänä.
 Tänään samaisessa vempaimessa sain laittaa 30kg ja toistoja tuli yli 30kpl. Siinä vaiheessa oma usko loppui ja lopetin, vaikka olisin kyllä vielä pystynyt tekemään.

On todella kannustavaa huomata edistys ja etenkin juuri noissa huonoimmissa jutuissa. Mutta niinhän se on, että mitä huonompi kunto, sen nopeammin tulosta tulee.
:) Se on mahtava kannustin näin painonpudotuksen alussa.

Hyvillä mielin mennään eikä herkuttelukaan nyt kalva suuresti mieltä. Pientä morkkista meinasi iskeä, kun kirjoittelin kiloklubiin syömisiä saadakseni selville kalorimäärät. Toisaalta on tosi ärsyttävää, kun tarkkoja mittoja ei ole. Silloin pitää arvioida yli. Ja kun arvioi yli niin pitää arvioida tarpeeksi yli ja siitä seuraa sitten hurjat kalorimäärät.
Tälle päivälle kaloreita tuli 3000kCal arvioni mukaan.
Tuntuu käsittämättömältä, että kahdessa kakkupalassa voi tosiaan olla lähes 700kCal, mutta niin se vaan väittää tuo kiloklubi. Ja kaksi kakkupalaa söin... Ja ihanan suussasulavaa oli <3

Tällä tankkauspäivällä sitten eteenpäin.

Jatkoa ajatellen...
Olen siis ajatellut edelleen jatkaa gfg:n pohjalla, mutta lisähiilareilla. JA sitten...
Tässä tulee uutta ajatusta...

Törmäsin tähän muotidieettiin 5:2, pätkäpaastoon ja aloin vakavasti harkita sen kokeilemista luettuani monta sivua ihmisten kokemuksia asioista.  Kirjaa tai dokumenttia en ole nähnyt, joissa avattaisiin asiaa varmaan vähän enemmän, mutta kokemuksia lukiessa olen saanut paljon hyödyllistä tietoa pätkäpaastoilusta.

Mietin, josko yhdistäisin nämä sillä tavalla, että söisin sen mitä syön tiettynä aikavälinä, jolloin annokset olisi hieman suurempia kerralla, mutta niitä olisi vähemmän.

... palataanpa vielä ajassa taaksepäin...

Noin kymmenisen vuotta sitten päivärutiiniini ei todellakaan kuulunut aamupala. Sen sijaan yleensä söin ensimmäisen kerran vasta iltapäivällä jotain ruokaa ja jatkoin siitä syömistä iltaan asti. Aamupalan syömisen opettelin vasta noin 4 vuotta sitten aloitettuani ensimmäisen kerran go fat go-dieetin. Sen jälkeen aamupala on ollut minun ja miehen päiväohjelmassa (noh, miehellä kesti pidempään oppia syömään aamulla).
Aamuisin saatoin kyllä napsia jotain ohimennen tai juoda energiapitoista, mutta rehellisesti sanottuna muistelen, että paastosin aamut ja mässyttelin illat. Sillä tavalla minä tämän painon olen kerännyt.

... ja sitten takaisin tähän päivään...

Löysin kahdenlaista versiota (näin äkkiseltään) pätkäpaastosta joista toisessa paastotaan kaksi kokonaista päivää viikon aikana (5:2) ja toisessa jokapäivä (8:16 tai 10:14) ja ihan ensimmäiseksi tuo jälkimmäinen vaihtoehto kuulosti aika hyvältä.
Jo ihan lapsena jätin aamupalat syömättä ja söin vasta lounaan ensimmäisenä ruokana enkä kokenut aamun paastoamista ikävänä.
Pätkäpaastosta minulle tuli ajatus, että voisin siirtää syömisen aloittamista myöhemmäksi ja lopettaa sen aiemmin.

Selvät kellonajat syömisen suhteen helpottaa iltamässäilyn hallintaa ja toisaalta sen "syömisikkunan" ollessa avoinna voisi ruokaa syödä hieman huolettomammin. Ei tietenkään ihan mitä vaan, mutta kuitenkin vatsansa täyteen.

--
Mitä mieltä lukijat (jos teitä siis on ) on pätkäpaastosta? Onko omia kokemuksia?

Loppuun vielä kuva uudesta pipasta, jonka sain miehen syntymäpäivän kunniaksi :D






Ei kommentteja: