Paastopäivän jälkeen ja ajatuksia maailmanmenosta

5:2

Taas on takana yksi paastopäivä ja niinkuin eilen kirjoittelin, se meni ihmeen helposti.
Paastoaikaa tuli 38h ja kaloreita sinä aikana noin 500kcal.
Paino tippui eilisaamusta 1,8kg joten vaaka näytti aamulla 105,7kg.  Nesteet lähti selvästi liikkeelle, sillä yöllä kävin kaksi kertaa vessassa (lapsen takia heräilyjen yhteydessä) ja aamulla otsassa oli kupla. :D
Tällä kertaa nesteet oli todella tiukassa, sillä illalla join 3 litraa nesteitä sen lisäksi mitä päivän aikana olin juonut.
Nyt suunnitelma on aloittaa juominen tehokkaammin nyt heti aamusta. 

16:8

Ruokaikkuna aukesi tänäaamuna varhaisella lounaalla klo 10. Lounaaksi söin 2kpl jauhelihapihviä (yht n. 438kcal), raejuustoa, punajuurta, porkkanaa, oliivia ja brie-juustoa. Lisäksi sitten jälkiuuniruispala floralla, jahtimakkaralla ja kahdella arkijuustosiivulla (250kcal).
Yhteensä lounaan kalorit olivat noin 1000kcal

Päivällinen jäi päivän toiseksi ja viimeiseksi ateriaksi venyessään myöhään ja ollessaan tosi tuhti. Päivällisellä söin sienilihapiirakkaa vihersalaatin ja punajuuripikkelsin kanssa. Jälkiruuaksi teetä, kääretorttua, viipale kuivakakkua ja jäätelötikku. Kaloreita humpsahti varmasti reilu 1000kcal yhteensä, joten iltapalan jätin sillä varjolla väliin.

Pientä hyötyliikuntaa tänään onneksi tuli pienen työkeikan muodossa 1,5h.

- Välikommenttina täytyy muuten todeta, että mies kävi aamulla vaa´alla ja mittailtiin vatsanympärystä ja hyvät lukemat sieltä kurkisti. Tammikuusta lähtien mieheltä on tippunut 6,3kg käytännössä vaan syömällä. Hän on noudattanut ruokaikkunaa yhtä kauan kuin minäkin :) Täytyy olla tyytyväinen :)

Plussia ja miinuksia

Eilen surffaillessani ja lueskellessani ympäri nettiä paastoiluasioista törmäsin Patrik Borgin blogiin Pöperöproffa ja mielenkiintoiseen aiheeseen siellä.
Patrik oli kirjoittanut nälkävelasta.

Se on mielenkiintoinen aihe ja oikeastaan tukee sitä ajatusta, joka minulla on ollut tässä tätä projektia aloittaessa. Siis se ajatus, etten voi piinata itseäni näkemällä jatkuvaa nälkää ja kulkemalla miinuskaloreilla vaan muutos täytyy tapahtua hitaasti niin, että pää ja keho pysyy mukana.

Leangains-tyyppinen pätkäpaastoilu on ainakin minun mielestäni ja minun kropan mukaan sellainen, jolla nälkävelkaa ei pääse syntymään - ainakaan silloin, kun kalorit pitää lähellä sitä kulutusta. Päivittäinen paasto sitten kuitenkin auttaa siinä, että paino pikkuhiljaa tippuu ja liikunnalla tietenkin pääsee vaikuttamaan.
Näissä isoissa lukemissa, joissa nyt olen, on helppo vielä aika isoilla kaloreilla ja annoksilla saada kuitenkin painoa vielä alas.

5:2-paastoilu tuntuu myös kohtalaisen hyvältä, vaikkakin aiheuttaa enemmän mielitekoja kuin päivittäinen paastoaminen. Päivästä riippuu kuinka paljon tarvitsee kärsiä nälkää paastopäivänä. Eilen oli sellanen päivä, ettei näläntuntua oikein ollut juuri ollenkaan muttei joka kerta ole ollut niin.

Tasapainoilua

Reissun myötä paino ei ole tippunut aiempaan tahtiin ja heti joutuu sitten erilailla perustelemaan asioita itselleen ja muistuttaa itseään siitä, ettei se vauhti vaan suunta. Toisaalta tämä paastopäivien pitäminen on myös auttanut siinä, että turvotuksista pääsee eroon kohtalaisen kivuttomasti ja nopeasti.

Vedenjuonti on reissun jäljiltä taas huomattavasti huonompaa, mutta tilanne parantuu kokoajan. Iltaisin juon suurimman osan nesteistä ja tottumisen jälkeen se on lakannut juoksuttamassa yöllä vessassa. Poikkeuksia tietysti on.

Levottomia ajatuksia

Mietin pitkään kirjoitanko mitään aiheesta, mutta päätin lopulta sitten kirjoittaa pienen pätkän. Nimittäin, minua vaivaa levottomuus.
Epäilen sen johtuvan tästä kotonaolosta, kun "seinät kaatuu päälle".
Olen monesti kuullut ihmisten sanovan kotonaollessa tuon lauseen. En ole oikeastaan tajunnut mitä se tarkoittaa ennen kuin nyt.
Huomaan nimittäin olevani huolissani asioista, joihin en voi vaikuttaa. En ole yleensä sellainen murehtija ja osaan sulkea ikävät asiat, jotka eivät ole vaikutusvallassani, pois mielestä. Tällä kertaa se vaan ei onnistu.
Ja huolenaiheeni on tuo Ukrainan tilanne ja se mitä siitä seuraa.
On ollut suorastaan valaisevaa herätä ymmärtämään se minkälaisten voimien vieressä tässä asutaan ja elellään. Ja etenkin se, että minkälainen johtaja niillä voimilla on. Ja kuinka kaikki voi hetkessä muuttua.


Tämä asia on vaivannut minua nyt pari viikkoa oikeastaan ihan päivittäin ja olen seurannut uutisia useita kertoja päivässä ja huomaan olevani levoton. Epäilen stressitason olevan normaalia korkeammalla siitä johtuen ja sen myötä painon vaihtelukin on ollut suurempaa.
Toivon, että huominen ratkaisee tilanteen niin, että sotilaalliselta konfliktilta vältytään ja tilanne lähtee siitä sitten laukeamaan ja rauhoittumaan.

Onko lukijoissa muita, jotka seuraavat Ukrainan tilannetta?