Hyiii.. taidan haista pahalle. Eli ehkä sittenkin olen ketoosissa. Hyh.
Noh, mut tällä mennään nyt sitten.
Ostin pastillia kyläilyreissua varten ja söin niitä siinä huomaamatta useammankin ennen kuin tajusin tarkistella että paljonko sieltä tulee sitten kaloreita ja hiilareita. Tuli niitä, mut jospa ei ihan kaatais tätä hommaa.
Syömiset on menneet ihan jees muuten, paitsi että tällä kertaa korvasin yhden pussikeiton oikealla ruualla.
Aamupalaksi meni puuro, joka on ihan ok ja tämän toisen maistamisen jälkeen ajattelin, että saatan niitä sitten jonkun joskus ottaakin. Mut ehkä alkuun menen pelkillä lemppareilla enkä ala kikkailla vähemmän hyvien kanssa, jotka sitten kuitenkin jää syömättä.
Lounaaksi söin jäävuorisalaatti-kurkku-tomaatti-paprika-punasipuli-salaattia ja 100g broitsupihvin. 140kcal
Päivälliseksi sama setti +100g raejuustoa, kun unohdin sen lounaalta. 249kcal
Iltapalana meni suklaapirtelö sauvasekoittimella tekastuna kolmen jääpalan kera! Hitsin hyvää!
Nälkä on kadonnut ja olo on kyllä hyvä ja virkeä. Se haju on kyllä hieman epämiellyttävä juttu tässä, vaikken itse sitä oikeastaan haista kuin välillä ehkä. Ilmavaivoja on välillä, muttei häiritsevästi.
Yksi sellanen miinus tässä ketoosissa kyllä on, nimittäin taitaa jäädä luomuvauvan teko meiltä.. Mies ei kestä olla kovin lähellä, kun haisen kai niin pahalle. Ou nou ...
Päivä meni vilahtaen ja pian alkaa uusi viikko. Ensiviikolla meinaan suunnata sitten reissuun ja pois täältä miehen jaloista, kun tekee remonttia. Toivottavasti remppa on valmis, kun palaan kotiin..
Ja niin, paino tänään 105,2kg, eli -400g eiliseen. Nyt on isot painot lähteneet ja jatkossa paino tippuu maltillisemmin. Jänskättää millanen on ekan viikon saldo sitten lopulta. Nyt siis -3,3kg.
sunnuntai 28. syyskuuta 2014
lauantai 27. syyskuuta 2014
Ketoosissa vaiko eikäkö?
Jeah! Hieno homma! Neljäs päivä pian lusittuna ja mieli on oikein hyvä - ainakin siis jo tässä vaiheessa.
No ei vaan, eipä ole kyllä valittamista.
Voin vaikka vannoa, että ensimmäinen kerta go fat go-ruokavaliolla oli tähän verrattuna ihan helvettiä. Kolmantena päivänä olo oli aivan hirveä, kun oksetti ja heikotti ja pyörrytti ja särki päätä ja vaikka mitä. Nyt ei ole mitään ollut kyllä siihen verrattuna.
Sitä nälkätuntemusta on, jonka tunnistan aiemmilta laihdutuksilta, kun vatsa huutelee, että naposteltavaa pitäisi saada.
Tällä kertaa kaikki on mennyt ihan tosi helposti. Välillä on ollut nälkä, mut se on ihan terveellinen tunnen sinänsä ja sitten se nälkä on hävinnyt pirtelöillä.
Tänään muuten vuorossa oli aamupalaksi suklaapirtelö ja iltapalaksi vanilijapirtelö, joista tuli muuten huippuherkkua, kun tehosekoitin ne kylmän veden ja kolmen jääpalan kanssa!
Lounaaksi söin salaattia citymarketin salaattipöydästä. Salaattiannoksen paino oli 270g ja toivon, ettei kalorit menneet ainakaan paljoa yli. Päivälliseksi oli vihanneskeitto ja raejuustoa sekä tomaatti. Tomaatti ei muuten kuulunut päivälliseen, mutta otin sen silti.
Mikä boogie?
Aamulla oli hieman heikotusta ja tuskanhikimäistä meininkiä, mutta se meni sitten kyllä ohitse siinä. En ole varma menikö se syömisen jälkeen vai ennemmin, mut olo kuitenkin parani. Ilmavaivat alkoivat muutama päivä siten ja jatkuvat edelleen ja vatsa on toiminut vielä tähän asti.
Ketoosista en tiedä, siis että olenko mennyt ketoosiin, sillä hengitykseni ei kuulemma haise. En tiedä miksi niin ei ole tapahtunut, kun kuitenkin oon mennyt ohjeiden mukaan. Toisaalta ekana päivänä en punninnut annosta, mut ei se pitänyt silti todellakaan mennä pahasti yli ja eilen saatoin syödä liikaa tomaattia salaatissa. Mut ei siitäkään pitäis mitään isoa määrää tulla mitään hiilareita. Voi jehna.
Noh, mut ehkä sitten kuitenkin jossain vaiheessa pääsen siihen jos en jo ole.
Ihan hyvällä ololla jokatapauksessa olin ketoosissa tai en.
Mutta kokonaisuudessaan näistä neljästä päivästä tämä on ollut kyllä pahin, vaikkei siis paha laisinkaan.
Syötävien pussien lista pitenee:
Nyt sieltä löytyy minttusuklaa, cappucino, vanilija, kana-sieni... ? unohdinko jonkun?
No, oli miten oli.
Ja niin! Paino oli tänäaamuna 105,6kg, eli yhteensä pudonnut 2,9kg tässä kolmessa päivässä.
Kokoajan putoamisvauhti hidastuu - tietenkin, mut oon nyt jo hirmu hyvällä mielellä tästä tuloksesta. Toivon, että joku sataa grammaa vielä tälle viikolle tippuu, mut hyvä alku jokatapauksessa!
Mut nyt ei sit muuta kuin, että jatketaan!
No ei vaan, eipä ole kyllä valittamista.
Voin vaikka vannoa, että ensimmäinen kerta go fat go-ruokavaliolla oli tähän verrattuna ihan helvettiä. Kolmantena päivänä olo oli aivan hirveä, kun oksetti ja heikotti ja pyörrytti ja särki päätä ja vaikka mitä. Nyt ei ole mitään ollut kyllä siihen verrattuna.
Sitä nälkätuntemusta on, jonka tunnistan aiemmilta laihdutuksilta, kun vatsa huutelee, että naposteltavaa pitäisi saada.
Tällä kertaa kaikki on mennyt ihan tosi helposti. Välillä on ollut nälkä, mut se on ihan terveellinen tunnen sinänsä ja sitten se nälkä on hävinnyt pirtelöillä.
Tänään muuten vuorossa oli aamupalaksi suklaapirtelö ja iltapalaksi vanilijapirtelö, joista tuli muuten huippuherkkua, kun tehosekoitin ne kylmän veden ja kolmen jääpalan kanssa!
Lounaaksi söin salaattia citymarketin salaattipöydästä. Salaattiannoksen paino oli 270g ja toivon, ettei kalorit menneet ainakaan paljoa yli. Päivälliseksi oli vihanneskeitto ja raejuustoa sekä tomaatti. Tomaatti ei muuten kuulunut päivälliseen, mutta otin sen silti.
Mikä boogie?
Aamulla oli hieman heikotusta ja tuskanhikimäistä meininkiä, mutta se meni sitten kyllä ohitse siinä. En ole varma menikö se syömisen jälkeen vai ennemmin, mut olo kuitenkin parani. Ilmavaivat alkoivat muutama päivä siten ja jatkuvat edelleen ja vatsa on toiminut vielä tähän asti.
Ketoosista en tiedä, siis että olenko mennyt ketoosiin, sillä hengitykseni ei kuulemma haise. En tiedä miksi niin ei ole tapahtunut, kun kuitenkin oon mennyt ohjeiden mukaan. Toisaalta ekana päivänä en punninnut annosta, mut ei se pitänyt silti todellakaan mennä pahasti yli ja eilen saatoin syödä liikaa tomaattia salaatissa. Mut ei siitäkään pitäis mitään isoa määrää tulla mitään hiilareita. Voi jehna.
Noh, mut ehkä sitten kuitenkin jossain vaiheessa pääsen siihen jos en jo ole.
Ihan hyvällä ololla jokatapauksessa olin ketoosissa tai en.
Mutta kokonaisuudessaan näistä neljästä päivästä tämä on ollut kyllä pahin, vaikkei siis paha laisinkaan.
Syötävien pussien lista pitenee:
Nyt sieltä löytyy minttusuklaa, cappucino, vanilija, kana-sieni... ? unohdinko jonkun?
No, oli miten oli.
Ja niin! Paino oli tänäaamuna 105,6kg, eli yhteensä pudonnut 2,9kg tässä kolmessa päivässä.
Kokoajan putoamisvauhti hidastuu - tietenkin, mut oon nyt jo hirmu hyvällä mielellä tästä tuloksesta. Toivon, että joku sataa grammaa vielä tälle viikolle tippuu, mut hyvä alku jokatapauksessa!
Mut nyt ei sit muuta kuin, että jatketaan!
perjantai 26. syyskuuta 2014
Kolmen päivän jälkeen!
Okei.
Nyt eletään kait niitä pahimpia päiviä eli 3.- ja 4. päivää. Huomiseksi on vielä odotettavissa nälkää ja mielitekoa.
No kuinka sitten on mennyt? No, kiitos kysymästä, ihan hyvin.
Aamupalaksi söin mangopirtelön - yöks. Ei minun makuun.
Aamulla kerhossa lapsosen kanssa join kaksi kuppia teetä ja söin muutaman kurkkuviipaleen ja selvisin heikotuksesta ja tuskanhiestä, joka yhtäkkiä iski.
Lounas venähti vahingossa klo 14 asti ja silloin jo vatsassa kyllä kurni. Olin juonut teetä siinä välissä (enkä meinaa millään tottua maidottomaan ja sokerittomaan teehen), mut eihän se sitten juuri auttanut.
Lounaaksi söin kana-sienikeiton, joka oli kyllä ihan hyvän makuinen. Sekaan laitoin lusikallisen raejuustoa ja huomasin myöhemmin tänään, että olisin saanut laittaa siihen ihan 100g sitä raejuustoa ruokavalion mukaan. Huomenna sitten muistan sen!
Päivälliseksi hetikohta lounaan jälkeen klo 15.15 söin kanasalaatin, jossa oli kurkkua, salaattia ja tomaattia (jonka päällä aromisuolaa !! AH, mikä herkku!) ja sit paistettuja broitsunsuikaleita. Ihan ok ruoka, vaikkakin jatkossa oikeasti täytyy hieman enemmän panostaa tuohon ruuanlaittoon.
Iltapala sitten taas venähti klo 20.15 asti, jolloin nälkä olikin jo ehtinyt toverikseni. Päivällisen ja iltapalan välissä jouduin valtavaan kiusaukseen anopin pöydässä, jossa oli iltapalaksi tarjolla uuniriisipuuroa, karjalanpiirakoita ja kuivakakkua sekä sitten vielä tuoretta leipää...
Itse tyydyin tuijottamaan teekuppiani (johon lisäsin minttuteen sekaan tipan maitoa) ja ihmettelemään kuinka kauan muilla perheenjäsenillä kestää syödessä!
Ai että oli hirveää!!
Sanoin anoppilassa olevani paastolla tämän päivän ja sen vuoksi kieltäydyn kaikesta. He ovat onneksi jo tottuneet meidän paastoihin ja laihdutuskuureihin...
Oma iltapala sitten kotona lopulta oli banaanipirtelö, joka pääsi hankittavien pirtelöiden listaan.
Tällä hetkellä listalla on cappucino, banaani, minttusuklaa ja kana-sienikeitto. Eli ihan ok setti ettei tarvitse yhtä ja samaa syödä.
Juttelin tänään erään keväällä Cambridge-kuurilla olleen kanssa joka oli saanut sillä muutamassa kuukaudessa -14kg, mutta lopettanut sitten erimielisyyksien takia.. tai siis ei edes erimielisyyksien vaan jonkun oman oikkunsa takia (näin ymmärsin), mutta siis hänelle paino ei ollut nyt kesän jälkeen tullut takaisin.
Mietin tuossa itsekin, että sellainen kohtalainen pudotus voisi olla jotenkin järkevämpi ja helpommin sitten ylläpidettävissä kuurin jälkeen.
Noh, oli miten oli. Katsotaan miten tämä tästä menee.
Mut helppo homma tämä on ollut.
Mies oli ihana, kun sanoi iltapalan jälkeen, että ihailee minun itsekuria ja että itse olisi antanut periksi.
Minulle ei tullut mieleenkään siinä, että olisin alkanut syödä jotain ylimääräistä, vaikka siis lähes jo maistoin herkkujen maun suussani.
Tällä hetkellä ajatus on ihan hyvä siitä, että en pelkää kaikkien herkkujen loppuvan maailmasta vaan tuntuu, että selviän kyllä ilmankin siihen asti, kun sitten niitä saan syödä. Mut pikkuhiljaa pitäis kuitenkin itselleen saada se ajatus selväksi, että ei herkkuja voi syödä jokapäivä eikä niitä tarvitse edes joka viikko. Eikä etenkään joka kauppareissu ja joka kaupasta..
Ai niin! Aamulla vaaka näytti lukemaa 106,5kg, eli -0,9kg eilisestä.
Ja sitten huomasin tuossa, että vuosi sitten tähän aikaan painoin 120kg. Eli vaikka tässä nyt onkin tullut painoa takaisin, niin ihan hyvin miinuksella ollaan.
Jos ensivuonna tähän aikaan puntarin lukema olisi saman verran miinusta kuin nyt, eli lukema olisi siis reilu 90kg ja se passaisi minulle oikein hienosti!
Siitä seuraavan vuoden lukema sitten alle 80kg, niin homma olisi bueno! - mutta ei parane nyt mennä asioiden edelle tämän enempää (kuin vuoteen 2016..)
Mut hyvällä mielellä kohti huomista!
Nyt eletään kait niitä pahimpia päiviä eli 3.- ja 4. päivää. Huomiseksi on vielä odotettavissa nälkää ja mielitekoa.
No kuinka sitten on mennyt? No, kiitos kysymästä, ihan hyvin.
Aamupalaksi söin mangopirtelön - yöks. Ei minun makuun.
Aamulla kerhossa lapsosen kanssa join kaksi kuppia teetä ja söin muutaman kurkkuviipaleen ja selvisin heikotuksesta ja tuskanhiestä, joka yhtäkkiä iski.
Lounas venähti vahingossa klo 14 asti ja silloin jo vatsassa kyllä kurni. Olin juonut teetä siinä välissä (enkä meinaa millään tottua maidottomaan ja sokerittomaan teehen), mut eihän se sitten juuri auttanut.
Lounaaksi söin kana-sienikeiton, joka oli kyllä ihan hyvän makuinen. Sekaan laitoin lusikallisen raejuustoa ja huomasin myöhemmin tänään, että olisin saanut laittaa siihen ihan 100g sitä raejuustoa ruokavalion mukaan. Huomenna sitten muistan sen!
Päivälliseksi hetikohta lounaan jälkeen klo 15.15 söin kanasalaatin, jossa oli kurkkua, salaattia ja tomaattia (jonka päällä aromisuolaa !! AH, mikä herkku!) ja sit paistettuja broitsunsuikaleita. Ihan ok ruoka, vaikkakin jatkossa oikeasti täytyy hieman enemmän panostaa tuohon ruuanlaittoon.
Iltapala sitten taas venähti klo 20.15 asti, jolloin nälkä olikin jo ehtinyt toverikseni. Päivällisen ja iltapalan välissä jouduin valtavaan kiusaukseen anopin pöydässä, jossa oli iltapalaksi tarjolla uuniriisipuuroa, karjalanpiirakoita ja kuivakakkua sekä sitten vielä tuoretta leipää...
Itse tyydyin tuijottamaan teekuppiani (johon lisäsin minttuteen sekaan tipan maitoa) ja ihmettelemään kuinka kauan muilla perheenjäsenillä kestää syödessä!
Ai että oli hirveää!!
Sanoin anoppilassa olevani paastolla tämän päivän ja sen vuoksi kieltäydyn kaikesta. He ovat onneksi jo tottuneet meidän paastoihin ja laihdutuskuureihin...
Oma iltapala sitten kotona lopulta oli banaanipirtelö, joka pääsi hankittavien pirtelöiden listaan.
Tällä hetkellä listalla on cappucino, banaani, minttusuklaa ja kana-sienikeitto. Eli ihan ok setti ettei tarvitse yhtä ja samaa syödä.
Juttelin tänään erään keväällä Cambridge-kuurilla olleen kanssa joka oli saanut sillä muutamassa kuukaudessa -14kg, mutta lopettanut sitten erimielisyyksien takia.. tai siis ei edes erimielisyyksien vaan jonkun oman oikkunsa takia (näin ymmärsin), mutta siis hänelle paino ei ollut nyt kesän jälkeen tullut takaisin.
Mietin tuossa itsekin, että sellainen kohtalainen pudotus voisi olla jotenkin järkevämpi ja helpommin sitten ylläpidettävissä kuurin jälkeen.
Noh, oli miten oli. Katsotaan miten tämä tästä menee.
Mut helppo homma tämä on ollut.
Mies oli ihana, kun sanoi iltapalan jälkeen, että ihailee minun itsekuria ja että itse olisi antanut periksi.
Minulle ei tullut mieleenkään siinä, että olisin alkanut syödä jotain ylimääräistä, vaikka siis lähes jo maistoin herkkujen maun suussani.
Tällä hetkellä ajatus on ihan hyvä siitä, että en pelkää kaikkien herkkujen loppuvan maailmasta vaan tuntuu, että selviän kyllä ilmankin siihen asti, kun sitten niitä saan syödä. Mut pikkuhiljaa pitäis kuitenkin itselleen saada se ajatus selväksi, että ei herkkuja voi syödä jokapäivä eikä niitä tarvitse edes joka viikko. Eikä etenkään joka kauppareissu ja joka kaupasta..
Ai niin! Aamulla vaaka näytti lukemaa 106,5kg, eli -0,9kg eilisestä.
Ja sitten huomasin tuossa, että vuosi sitten tähän aikaan painoin 120kg. Eli vaikka tässä nyt onkin tullut painoa takaisin, niin ihan hyvin miinuksella ollaan.
Jos ensivuonna tähän aikaan puntarin lukema olisi saman verran miinusta kuin nyt, eli lukema olisi siis reilu 90kg ja se passaisi minulle oikein hienosti!
Siitä seuraavan vuoden lukema sitten alle 80kg, niin homma olisi bueno! - mutta ei parane nyt mennä asioiden edelle tämän enempää (kuin vuoteen 2016..)
Mut hyvällä mielellä kohti huomista!
torstai 25. syyskuuta 2014
Iltanaposteltavaa?
Ai että, kun tekis mieli napostella jotain.
Toisinsanoen nälkä on saapunut.
Olen napostelun sijaan sitten juonut vettä.
Huomista odotan ihan iloisin mielin, sillä aamuksi olen varannut muistaakseni suklaapirtelön.
Tämäniltainen minttusuklaa oli hyvä! Sitä aion varmasti ottaa sitten cappucinon kaveriksi.
Suolaisista liemistä on maistamatta sienikeitto ja toivon, että se on hyvän makuinen. Toivoisin, että voisin jonkin suolaisen saada siihen ruokavalioon makeiden kaveriksi, mutta kasviskeitto tai purjoperuna eivät ihan lemppareita ole. Syötäviä kyllä, mutta nyt tuntuu etten niitä ota.
Vatsa toimi tänään, mutta huomaa, että suolisto alkaa tyhjentyä. En kylläkään muista eilistä, mut veikkaisin eilenkin vatsan toimineen. Pikkuhiljaa tästä tuo suolensisältö vähenee, mut täytyy toivoa, että silti vatsan toiminta jatkuu.
Täytyy panostaa kuitupitoiseen ruokaan silloin kun syö.
Mittoja
Tänään otettiin sitten aloitusmittoja, kun eilen unohtui.
Huomasin, että olen osittain samoissa mitoissa, kun 5kg painavempana. Toisaalta nämä mitat on otettu illalla, joten se toivottavasti selittää asiaa.
Jossain vaiheessa varmaan saan niitä laitettua sitten tännekin ylös. Ehkä.
Juttukaveri
En ole juuri kertonut tästä Cambridgesta kenellekään. Vain pari sellaista tietää joiden kanssa epäilen olevani jatkossa tekemisissä enkä halua sitten salailla. Ja toisaalta sitä tarvitsee sitten jonkinlaista tukea.
Tänään juttelin kaverin kanssa, jonka kanssa olemme aiemmin laihduttaneet yhtaikaa ja jolleka tässä pari päivää sitten kerroin alkavani tälle kuurille.
Hän tyrmäsi ajatuksen ihan kokonaan aluksi, mutta myönsi, että itsekin on miettinyt asiaa. Hänellä vaan ei ole minkäänlaista tukiverkkoa kotona, jos hän lähtee pussikuurilla painoa pudottamaan.
Puhelun aikana pohdimme, että onko mahdollista, että hän laihduttaisi salaa pussikeittodietillä, sillä hän on yksin kotona arkipäivät. Viikonlopuista saattaisi sitten vaan tulla ongelmallisia tilanteita eikä se ehkä vaan sitten onnistuisi.
Noh, kaikenlaisia ongelmia sitä meillä ihmisillä on.
Tämän kaverin kanssa kuitenkin juteltiin ja ihmeteltiin sitä, että oikeasti 5kk päästä voisin olla jo lähes normaalipainoinen. Ja eritoten ihmeteltiin sitä, että tiukalla kuurilla voisin olla jo jouluksi normaalipainon lähettyvillä.
Se kuulostaa ja tuntuu ajatuksena ihan sairaalta ja juuri sellaiselta, että se vaan ei voi mitenkään olla järkevä ja toimiva tapa.
En oikeastaan voi kuin toivoa, että saan pääkopan pysymään tässä mukana ja että tämä tilanne ei mene liian kovaksi itsekuriväännöksi, jonka sitten häviän 100-0 ja mässyttelen itseni takaisin 120kg tai yli.
Ehkäpä kerron valmentajalle ensikerralla hoitosuunnitelmista ja pyydän uudenlaista suunnitelmaa - sellaista joka aletaan purkamaan jo loppuvuodeksi ihan hallitusti.
Noh, päivä kerrallaan.
Toisinsanoen nälkä on saapunut.
Olen napostelun sijaan sitten juonut vettä.
Huomista odotan ihan iloisin mielin, sillä aamuksi olen varannut muistaakseni suklaapirtelön.
Tämäniltainen minttusuklaa oli hyvä! Sitä aion varmasti ottaa sitten cappucinon kaveriksi.
Suolaisista liemistä on maistamatta sienikeitto ja toivon, että se on hyvän makuinen. Toivoisin, että voisin jonkin suolaisen saada siihen ruokavalioon makeiden kaveriksi, mutta kasviskeitto tai purjoperuna eivät ihan lemppareita ole. Syötäviä kyllä, mutta nyt tuntuu etten niitä ota.
Vatsa toimi tänään, mutta huomaa, että suolisto alkaa tyhjentyä. En kylläkään muista eilistä, mut veikkaisin eilenkin vatsan toimineen. Pikkuhiljaa tästä tuo suolensisältö vähenee, mut täytyy toivoa, että silti vatsan toiminta jatkuu.
Täytyy panostaa kuitupitoiseen ruokaan silloin kun syö.
Mittoja
Tänään otettiin sitten aloitusmittoja, kun eilen unohtui.
Huomasin, että olen osittain samoissa mitoissa, kun 5kg painavempana. Toisaalta nämä mitat on otettu illalla, joten se toivottavasti selittää asiaa.
Jossain vaiheessa varmaan saan niitä laitettua sitten tännekin ylös. Ehkä.
Juttukaveri
En ole juuri kertonut tästä Cambridgesta kenellekään. Vain pari sellaista tietää joiden kanssa epäilen olevani jatkossa tekemisissä enkä halua sitten salailla. Ja toisaalta sitä tarvitsee sitten jonkinlaista tukea.
Tänään juttelin kaverin kanssa, jonka kanssa olemme aiemmin laihduttaneet yhtaikaa ja jolleka tässä pari päivää sitten kerroin alkavani tälle kuurille.
Hän tyrmäsi ajatuksen ihan kokonaan aluksi, mutta myönsi, että itsekin on miettinyt asiaa. Hänellä vaan ei ole minkäänlaista tukiverkkoa kotona, jos hän lähtee pussikuurilla painoa pudottamaan.
Puhelun aikana pohdimme, että onko mahdollista, että hän laihduttaisi salaa pussikeittodietillä, sillä hän on yksin kotona arkipäivät. Viikonlopuista saattaisi sitten vaan tulla ongelmallisia tilanteita eikä se ehkä vaan sitten onnistuisi.
Noh, kaikenlaisia ongelmia sitä meillä ihmisillä on.
Tämän kaverin kanssa kuitenkin juteltiin ja ihmeteltiin sitä, että oikeasti 5kk päästä voisin olla jo lähes normaalipainoinen. Ja eritoten ihmeteltiin sitä, että tiukalla kuurilla voisin olla jo jouluksi normaalipainon lähettyvillä.
Se kuulostaa ja tuntuu ajatuksena ihan sairaalta ja juuri sellaiselta, että se vaan ei voi mitenkään olla järkevä ja toimiva tapa.
En oikeastaan voi kuin toivoa, että saan pääkopan pysymään tässä mukana ja että tämä tilanne ei mene liian kovaksi itsekuriväännöksi, jonka sitten häviän 100-0 ja mässyttelen itseni takaisin 120kg tai yli.
Ehkäpä kerron valmentajalle ensikerralla hoitosuunnitelmista ja pyydän uudenlaista suunnitelmaa - sellaista joka aletaan purkamaan jo loppuvuodeksi ihan hallitusti.
Noh, päivä kerrallaan.
Toista päivää
Nonniin sitten..
Tässä sitä eletään toista päivää pussikeitoilla eikä onneksi ole vielä tullut hankaluuksia. Vettä olen juonut 1,5 L tähän mennessä ja loppupäivän juomat lipitellään sitten illan mittaan.
Pientä sivuraidetta on edustanut kevytcolan juominen. Ei se ihan täysin kiellettyä ole, mut ei ainakaan suositeltua paljoa juoda.
Pikkuhiljaa eroon colasta ja elimistö sekä hammaskalusto kiittävät.
Vedenjuonnista tuntuu tulevan se kumma tunne, joka on tuttu jo aiemmilta ajoilta. Se on vähän sellanen vetinen olo päässä (?) Tai aivot tuntuu kylmiltä (?) ...
Hmm, en taida osata selittää. Mut erikoinen fiilis jokatapauksessa.
Ekan päivän saldo oli -1,1kg ja sehän on aivan normaali määrä, jos ajattelen esimerkiksi paastopäivää. Sellainen saattoi hyvinkin lähteä pätkäpaastoillessa sen paastopäivän aikana. Nyt sit jäädään ihmettelemään kuinka paljon lähtee huomiseksi ja että miten se olo alkaa tästä sitten muuttua.
En ole tietääkseni koskaan ollut ketoosissa, joten en tiedä mitä siltä oikein odottaa. Toivottavasti se aiheuttaa sitten sellaisen kodinsiivousoperaation...
Menneet viikot
Viimeviikkoina olen ollut jotenkin hirveän saamaton kotona. Olen kyllä auttanut muita ja tehnyt satunnaisia työkeikkoja sekä pitänyt mm. kirpparipöytää ja tyhjentänyt kaappeja sitä varten. Samalla sitten on käynyt niin, että koti on jäänyt jotenkin hyrskynmyrskyksi, kun monta projektia on jäänyt kesken. Sain käsityöinnostuksen ja sitten kirppisinnostuksen. Sen jälkeen päätin lajitella lapsen vaatteet poistoon meneviin ja säilytettäviin. Poistoon menevät jaoin vielä sen mukaan meneekö ne kirpputorille, ystävän tyttölapselle, toisen ystävän poikalapselle vai HM:n keräykseen. Sen lisäksi kävin läpi sitten omia vaatteitani, joista meinaan viedä mm. äidille testattavaksi ennen kuin laitan vaatteet lahjoitukseen (kirpparilla vaatteet eivät vaan oikein kulje).
Kaikista näistä projekteista on vähintään rippeet sitten jossain nurkassa odottamassa. Ja osa odottaa sitä, että lähden reissuun jakamaan nämä lajittelemani tavarat niiden vastaanottajille. Reissuun on kuitenkin vielä aikaa ja nyssäköitä pitää nyt sitten vaan vielä sietää.
Viimeviikonloppuna mietin mielessäni, että minun on jollain tavalla pakko saada elämä haltuun ja jotain asioita tehdä itselleni helpommaksi. Takaraivossa painoi ajatus laihdutuksesta ennen hoitoa ja tuntui, etten vaan saa mistään kiinni. Olo oli ollut jo pitkän aikaa sellainen hiilaripöhöinen, sillä olen jo usean viikon ajan syönyt paljon karkkia. Joka kauppareissulta on lähtenyt joku suklaapatukka matkasyömisiksi. Olen aina puhunut pussikuureja vastaan ja lähestulkoon pilkannut seläntakana sellaisia harrastavia, mut jostain syystä silti kuitenkin päädyin itse tähän tilanteeseen.
Lukiessani kokemuksista ja tuloksista päätin sitten vaan, että koitan kuuria edes boostaamaan sen painonpudotuksen alkuun. Olisi niin tärkeää saada painoa pois ennen hoitoa ihan kaikista syistä johtuen.
En vieläkään oikein tiedä onko se järkevää ja että onko minusta sitten ylläpitämään tuloksia vai lihonko vaan takaisin samaan heti, kun lopetan pussikuurin. Ymmärrän hyvin kompastuskivet ja sen miksi toisella tavalla laihduttaminen olisi järkevämpää. Ymmärrän myös itseäni ja halua päästä kiloista eroon nopeasti - tällä hetkellä mielessä on vaan saada kroppa, joka raskautuu helposti.
Jos tulisin raskaaksi on ihan varmaa, että raskauskiloja tulee joten siinä mielessä olen sujut sen kanssa, että painoa tulisi takaisin. Raskauden takia se ei haittaisi lainkaan, mut muusta syystä en kiloja enää haluaisi kerätä.
- tulipas nyt ajatuksenvirtaa..
Tämän hetken fiilis
Juuri nyt olo on hyvä. Ei yhtään sellainen, että olisin eilen ollut 700 kcalorilla ja tänään syönyt vain 300kcal.
Heikotusta tai väsymystä en nyt tunne eikä muitakaan negatiivisia oloja ole. Sen sijaan ajatus tuntuu juoksevan kirkkaammin eikä nämä keskeneräiset projektit tunnu enää lainkaan niin epätoivoisilta hoitaa kuin aiemmin tuntuivat.
Tänään luvassa on vielä noin 200kcal annos broileria ja salaattia ja sitten iltapalaksi joku pirtelö.
Aamupalaksi tänään söin omena-kanelipuuron, joka nyt oli aika makea ja kiva, kun siellä oli vähän purtavaa, mutta luultavasti jää kuitenkin pois listalta.
Lounaaksi lusikoin kasviskeiton, joka ei ehkä sekään mikään suosikki ole.
Iltapalana suunnittelen maistavani minttusuklaan tai vanilijan.
Niin ja paino tänään 107,4 eli -1,1kg!
Tässä sitä eletään toista päivää pussikeitoilla eikä onneksi ole vielä tullut hankaluuksia. Vettä olen juonut 1,5 L tähän mennessä ja loppupäivän juomat lipitellään sitten illan mittaan.
Pientä sivuraidetta on edustanut kevytcolan juominen. Ei se ihan täysin kiellettyä ole, mut ei ainakaan suositeltua paljoa juoda.
Pikkuhiljaa eroon colasta ja elimistö sekä hammaskalusto kiittävät.
Vedenjuonnista tuntuu tulevan se kumma tunne, joka on tuttu jo aiemmilta ajoilta. Se on vähän sellanen vetinen olo päässä (?) Tai aivot tuntuu kylmiltä (?) ...
Hmm, en taida osata selittää. Mut erikoinen fiilis jokatapauksessa.
Ekan päivän saldo oli -1,1kg ja sehän on aivan normaali määrä, jos ajattelen esimerkiksi paastopäivää. Sellainen saattoi hyvinkin lähteä pätkäpaastoillessa sen paastopäivän aikana. Nyt sit jäädään ihmettelemään kuinka paljon lähtee huomiseksi ja että miten se olo alkaa tästä sitten muuttua.
En ole tietääkseni koskaan ollut ketoosissa, joten en tiedä mitä siltä oikein odottaa. Toivottavasti se aiheuttaa sitten sellaisen kodinsiivousoperaation...
Menneet viikot
Viimeviikkoina olen ollut jotenkin hirveän saamaton kotona. Olen kyllä auttanut muita ja tehnyt satunnaisia työkeikkoja sekä pitänyt mm. kirpparipöytää ja tyhjentänyt kaappeja sitä varten. Samalla sitten on käynyt niin, että koti on jäänyt jotenkin hyrskynmyrskyksi, kun monta projektia on jäänyt kesken. Sain käsityöinnostuksen ja sitten kirppisinnostuksen. Sen jälkeen päätin lajitella lapsen vaatteet poistoon meneviin ja säilytettäviin. Poistoon menevät jaoin vielä sen mukaan meneekö ne kirpputorille, ystävän tyttölapselle, toisen ystävän poikalapselle vai HM:n keräykseen. Sen lisäksi kävin läpi sitten omia vaatteitani, joista meinaan viedä mm. äidille testattavaksi ennen kuin laitan vaatteet lahjoitukseen (kirpparilla vaatteet eivät vaan oikein kulje).
Kaikista näistä projekteista on vähintään rippeet sitten jossain nurkassa odottamassa. Ja osa odottaa sitä, että lähden reissuun jakamaan nämä lajittelemani tavarat niiden vastaanottajille. Reissuun on kuitenkin vielä aikaa ja nyssäköitä pitää nyt sitten vaan vielä sietää.
Viimeviikonloppuna mietin mielessäni, että minun on jollain tavalla pakko saada elämä haltuun ja jotain asioita tehdä itselleni helpommaksi. Takaraivossa painoi ajatus laihdutuksesta ennen hoitoa ja tuntui, etten vaan saa mistään kiinni. Olo oli ollut jo pitkän aikaa sellainen hiilaripöhöinen, sillä olen jo usean viikon ajan syönyt paljon karkkia. Joka kauppareissulta on lähtenyt joku suklaapatukka matkasyömisiksi. Olen aina puhunut pussikuureja vastaan ja lähestulkoon pilkannut seläntakana sellaisia harrastavia, mut jostain syystä silti kuitenkin päädyin itse tähän tilanteeseen.
Lukiessani kokemuksista ja tuloksista päätin sitten vaan, että koitan kuuria edes boostaamaan sen painonpudotuksen alkuun. Olisi niin tärkeää saada painoa pois ennen hoitoa ihan kaikista syistä johtuen.
En vieläkään oikein tiedä onko se järkevää ja että onko minusta sitten ylläpitämään tuloksia vai lihonko vaan takaisin samaan heti, kun lopetan pussikuurin. Ymmärrän hyvin kompastuskivet ja sen miksi toisella tavalla laihduttaminen olisi järkevämpää. Ymmärrän myös itseäni ja halua päästä kiloista eroon nopeasti - tällä hetkellä mielessä on vaan saada kroppa, joka raskautuu helposti.
Jos tulisin raskaaksi on ihan varmaa, että raskauskiloja tulee joten siinä mielessä olen sujut sen kanssa, että painoa tulisi takaisin. Raskauden takia se ei haittaisi lainkaan, mut muusta syystä en kiloja enää haluaisi kerätä.
- tulipas nyt ajatuksenvirtaa..
Tämän hetken fiilis
Juuri nyt olo on hyvä. Ei yhtään sellainen, että olisin eilen ollut 700 kcalorilla ja tänään syönyt vain 300kcal.
Heikotusta tai väsymystä en nyt tunne eikä muitakaan negatiivisia oloja ole. Sen sijaan ajatus tuntuu juoksevan kirkkaammin eikä nämä keskeneräiset projektit tunnu enää lainkaan niin epätoivoisilta hoitaa kuin aiemmin tuntuivat.
Tänään luvassa on vielä noin 200kcal annos broileria ja salaattia ja sitten iltapalaksi joku pirtelö.
Aamupalaksi tänään söin omena-kanelipuuron, joka nyt oli aika makea ja kiva, kun siellä oli vähän purtavaa, mutta luultavasti jää kuitenkin pois listalta.
Lounaaksi lusikoin kasviskeiton, joka ei ehkä sekään mikään suosikki ole.
Iltapalana suunnittelen maistavani minttusuklaan tai vanilijan.
Niin ja paino tänään 107,4 eli -1,1kg!
Tästä se lähtee..
Ensimmäinen päivä on illassa ja vielä on ihan helppoa, etten sanoisi.
Tällänen on pätkäpaastosta jo tuttua eikä siis yhden päivän aikana tietenkään aiheuta mitään hankaluuksia.
Epäilyksiä
On myönnettävä, että nyt saatan hieman miettiä sitä, että jatkaisinko sittenkin vaan sitten pätkäpaastoilemalla. Motivaatio on tässä nyt loksahdellut kohdalleen ja samalla sitä sitten toisaalta pudottaisi sitä painoa "halvemmallakin".
En oikeasti ole koskaan pitänyt tälläisiä pussikuureja järkevinä ja sen vuoksi tässä kovasti ihmettelen itseäni tässä tilanteessa.
Mutta yhtä kaikki, aion tähän nyt sitoutua ja tätä nyt jatkaa sitten sen aikaa, kun järkevältä tuntuu. Note to self: Hoidon alettua ehkä täytynee sitten miettiä kuinka tiukkaa kuuria siinä sitten pitää ja voiko siitä tulla jotain hankaluuksia hoidossa, jos on ketoosissa.
Tavoitteita
Valmentaja kysyi tavoitettani ja vaikka tarkoitus oli kertoa sen olevan -10 kg, niin jotenkin huomasin puhuvani pitkäaikaisesta haaveesta päästä sinne normaalipainon ylärajalle eli 75 kiloon. Se tuntuu kyllä aika villiltä ajatukselta, sillä niin vähän olen painanut varmasti viimeksi joskus peruskoulussa. En edes muista nähneeni sellaista lukua vaa´assa.
Itse jotenkin ajattelen, että 85kg voisi olla hyvinkin kiva paino, sillä se taitaa olla alin, jossa olen laihduttamalla käynyt. Silloin olo oli jo kuin eri ihmisellä.
Huomenna täytyy ottaa senttejä ylös ja merkkailla niitä odottamaan sitä aikaa, kun voi ihmetellä pienempiä lukemia. Tuntuu kyllä hullulta, että oikeasti voisin olla monta kymmentä kiloa pienempi puolen vuoden päästä. Ja kaikista hulluinta on se, että se paino voisi pysyä.
Noh, mut sitä nyt sitten pitää taas kerran opetella lisää sitä elämäntapaa.
Tasoja ja makuja
Minä aloitin ohjelman paasto +- tasolta, joka tarkoittaa käytännössä, että pussien lisäksi saan syödä 200kcal edestä jotain proteiinipitoista sekä kasviksia. On ihan kiva juttu, kun pääsee sitten kuitenkin ruokapöytään perheen kanssa syömään ihan pureskeltavaa ruokaa.
Tänään pääsin maistamaan mansikkapirtelöä aamupalana, purjo-perunakeittoa päivällisenä ja cappucinopirtelön iltapalana ja yllättäen cappucino nousi suosikiksi tälläiselle kahvinvieroksujalle. Mansikkaa tuskin tulen ottamaan enempää, mutta purjo-perunakeitto on aivan mahdollinen vaihtoehto, ellei sieltä löydy jotain parempaa.
Kun vertaa makuja proteiinijuomiin tai muihin vastaaviin (Dietmix, Herbalife) joita olen maistanut, niin tuntuu, että nämä maistuisi paremmalta. Herbalifen jauheet on kyllä olleet ihan hyviä, kun ne on sekoittanut maitoon. En muista veteen sekoitettuna niiden olleen erityisen hyviä.
Jokatapauksessa tällä hetkellä tuntuu ihan siedettävältä ajatukselta nuo litkut.
Minä toivon, että tuolta aloituspaketista vielä löytyy jotain iloisia ylläreitä, jotta vaihtoehtoja olisi sitten tarpeeksi pidemmän päälle ajateltuna.
Patukat on sitten yksi vaihtoehto vielä näiden lisäksi.
... tästä tämä lähtee..
Mihin ihmeeseen olen oikein ryhtynyt?
Tällänen on pätkäpaastosta jo tuttua eikä siis yhden päivän aikana tietenkään aiheuta mitään hankaluuksia.
Epäilyksiä
On myönnettävä, että nyt saatan hieman miettiä sitä, että jatkaisinko sittenkin vaan sitten pätkäpaastoilemalla. Motivaatio on tässä nyt loksahdellut kohdalleen ja samalla sitä sitten toisaalta pudottaisi sitä painoa "halvemmallakin".
En oikeasti ole koskaan pitänyt tälläisiä pussikuureja järkevinä ja sen vuoksi tässä kovasti ihmettelen itseäni tässä tilanteessa.
Mutta yhtä kaikki, aion tähän nyt sitoutua ja tätä nyt jatkaa sitten sen aikaa, kun järkevältä tuntuu. Note to self: Hoidon alettua ehkä täytynee sitten miettiä kuinka tiukkaa kuuria siinä sitten pitää ja voiko siitä tulla jotain hankaluuksia hoidossa, jos on ketoosissa.
Tavoitteita
Valmentaja kysyi tavoitettani ja vaikka tarkoitus oli kertoa sen olevan -10 kg, niin jotenkin huomasin puhuvani pitkäaikaisesta haaveesta päästä sinne normaalipainon ylärajalle eli 75 kiloon. Se tuntuu kyllä aika villiltä ajatukselta, sillä niin vähän olen painanut varmasti viimeksi joskus peruskoulussa. En edes muista nähneeni sellaista lukua vaa´assa.
Itse jotenkin ajattelen, että 85kg voisi olla hyvinkin kiva paino, sillä se taitaa olla alin, jossa olen laihduttamalla käynyt. Silloin olo oli jo kuin eri ihmisellä.
Huomenna täytyy ottaa senttejä ylös ja merkkailla niitä odottamaan sitä aikaa, kun voi ihmetellä pienempiä lukemia. Tuntuu kyllä hullulta, että oikeasti voisin olla monta kymmentä kiloa pienempi puolen vuoden päästä. Ja kaikista hulluinta on se, että se paino voisi pysyä.
Noh, mut sitä nyt sitten pitää taas kerran opetella lisää sitä elämäntapaa.
Tasoja ja makuja
Minä aloitin ohjelman paasto +- tasolta, joka tarkoittaa käytännössä, että pussien lisäksi saan syödä 200kcal edestä jotain proteiinipitoista sekä kasviksia. On ihan kiva juttu, kun pääsee sitten kuitenkin ruokapöytään perheen kanssa syömään ihan pureskeltavaa ruokaa.
Tänään pääsin maistamaan mansikkapirtelöä aamupalana, purjo-perunakeittoa päivällisenä ja cappucinopirtelön iltapalana ja yllättäen cappucino nousi suosikiksi tälläiselle kahvinvieroksujalle. Mansikkaa tuskin tulen ottamaan enempää, mutta purjo-perunakeitto on aivan mahdollinen vaihtoehto, ellei sieltä löydy jotain parempaa.
Kun vertaa makuja proteiinijuomiin tai muihin vastaaviin (Dietmix, Herbalife) joita olen maistanut, niin tuntuu, että nämä maistuisi paremmalta. Herbalifen jauheet on kyllä olleet ihan hyviä, kun ne on sekoittanut maitoon. En muista veteen sekoitettuna niiden olleen erityisen hyviä.
Jokatapauksessa tällä hetkellä tuntuu ihan siedettävältä ajatukselta nuo litkut.
Minä toivon, että tuolta aloituspaketista vielä löytyy jotain iloisia ylläreitä, jotta vaihtoehtoja olisi sitten tarpeeksi pidemmän päälle ajateltuna.
Patukat on sitten yksi vaihtoehto vielä näiden lisäksi.
... tästä tämä lähtee..
Mihin ihmeeseen olen oikein ryhtynyt?
maanantai 22. syyskuuta 2014
Never done this before
Heipä hei. Täällä taas kesän tauon jälkeen.
Kesän tavoite oli pitää paino jossain tolkuissa kesän ajan ja kuinka sitten kävikään. Huonosti.
Pahimmillaan paino kävi tuossa 110kg yläpuolella pari päivää sitten - tullen onneksi sitten sieltä alaspäin pienen nykäyksen.
Tänäaamuna vaaka näytti 108,8kg.
Eli tavoitetta en saavuttanut, vaan paino nousi pahimmillaan 8 kg alimmasta lukemasta ja nyt olisi sitten taas tarkoitus puuttua tilanteeseen ja estää sen paheneminen.
Eka kerta se tämäkin
En oikein tiedä itsekään mitä ajatella, sillä olen aiemmin lähes vastustanut koko juttua...
Mutta jotain muuttui viikonloppuna.
Olin jotenkin ihan hirveän väsynyt. Sen lisäksi voin pahoin metformiinin vuoksi. Ja kaikki tuntui kaatuvan vaan niskaan ja mitään en saanut aikaiseksi.
Siinä sitten mietin, että painoakin pitäisi saada pois tammikuuhun mennessä jollain ilveellä enkä nyt vaan saa aikaiseksi mitään ... en mitään... en liikuntaa, en mitään rotia. Herkkuhammasta vaan kolottaa ja itsekuri puuttuu.
Noh, sitten menin ja otin yhteyttä erääseen valmentajaan...
- ja juu, en ikinä olisi uskonut, mutta tosiaan suunnittelen tässä laihdutuksen aloittamista Cambridgen avulla.
Toiveena olisi saada paino kaksinumeroiseksi sinne ensivuoteen mennessä ja tällä hetkellä siihen riittäisi 10kg pudotus. Ja mitä olen ymmärtänyt- se voisi olla mahdollista minun painoiselle noin lyhyessä ajassa.
Mut se jää nähtäväksi. Ensimmäinen käynti on keskiviikkona ja siitä se varmaan sitten lähtee eteenpäin.
Sellasta.
Onko (minulla enää lukijoita?) kenelläkään lukijalla kokemuksia Cambridgesta?
Kesän tavoite oli pitää paino jossain tolkuissa kesän ajan ja kuinka sitten kävikään. Huonosti.
Pahimmillaan paino kävi tuossa 110kg yläpuolella pari päivää sitten - tullen onneksi sitten sieltä alaspäin pienen nykäyksen.
Tänäaamuna vaaka näytti 108,8kg.
Eli tavoitetta en saavuttanut, vaan paino nousi pahimmillaan 8 kg alimmasta lukemasta ja nyt olisi sitten taas tarkoitus puuttua tilanteeseen ja estää sen paheneminen.
Eka kerta se tämäkin
En oikein tiedä itsekään mitä ajatella, sillä olen aiemmin lähes vastustanut koko juttua...
Mutta jotain muuttui viikonloppuna.
Olin jotenkin ihan hirveän väsynyt. Sen lisäksi voin pahoin metformiinin vuoksi. Ja kaikki tuntui kaatuvan vaan niskaan ja mitään en saanut aikaiseksi.
Siinä sitten mietin, että painoakin pitäisi saada pois tammikuuhun mennessä jollain ilveellä enkä nyt vaan saa aikaiseksi mitään ... en mitään... en liikuntaa, en mitään rotia. Herkkuhammasta vaan kolottaa ja itsekuri puuttuu.
Noh, sitten menin ja otin yhteyttä erääseen valmentajaan...
- ja juu, en ikinä olisi uskonut, mutta tosiaan suunnittelen tässä laihdutuksen aloittamista Cambridgen avulla.
Toiveena olisi saada paino kaksinumeroiseksi sinne ensivuoteen mennessä ja tällä hetkellä siihen riittäisi 10kg pudotus. Ja mitä olen ymmärtänyt- se voisi olla mahdollista minun painoiselle noin lyhyessä ajassa.
Mut se jää nähtäväksi. Ensimmäinen käynti on keskiviikkona ja siitä se varmaan sitten lähtee eteenpäin.
Sellasta.
Onko (minulla enää lukijoita?) kenelläkään lukijalla kokemuksia Cambridgesta?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)